*

Timo Rothovius

Hyvä paha deflaatio – seuraako Eurooppa Japania

Euroopassa inflaatio on kääntynyt negatiiviseksi, eli nyt puhutaan jo deflaatiosta, vaikka EKP:n eli Euroopan keskuspankin tärkein tehtävä on huolehtia rahan arvon vakaudesta, eli pitää inflaatio aavistuksen kahden prosenttiyksikön alapuolella.

 

 

On ollut jo pitkään nähtävissä, että tavoiteinflaatio ei toteudu ilman keskuspankin aggressiivista puuttumista markkinoihin. Siihen EKP ei ole kuitenkaan halunnut lähteä, vaikka on pääjohtajansa suulla useasti vakuutellut valmiuttaan.

 

Kuluvan vuoden tammikuussa EKP lopulta ilmoitti aloittavansa kvantitaviisen elvytyksen eli velkakirjojen oston markkinoilta maaliskuusta lukien ja jatkavansa sitä vähintään syyskuuhun 2016 asti.

 

Miksi deflaatiota sitten täytyy pelätä, eikö ole pelkästään mukavaa kun hyödykkeitä saa ostaa entistä edullisemmin? Kuluttajan näkökulmasta näin voi usein ollakin, ainakin lyhyellä tähtäyksellä. Täytyy kuitenkin erottaa toisistaan hyvä ja huono deflaatio.

 

Hyvästä deflaatiosta olemme päässeet nauttimaan jo pitkään monilla eri toimialoilla. Esimerkkinä olkoon vaikka tietotekniikka, missä hinnat ovat jatkuvasti halventuneet. Tämä on ollut teknologian kehittymisen ansiota, mikä on johtanut tarjonnan kasvamiseen ja sitä kautta hintojen alenemiseen.

 

On päästy hyvään kierteeseen, missä alemmat hinnat mahdollistavat yhä useamman hyötyä tietotekniikasta, mikä taas lisää kysyntää, mikä alentaa edelleen hintoja jne. Tällainen deflaatio on kuluttajan kannalta erittäin positiivista, eivätkä yrityksetkään työntekijöineen joudu kärsijöiksi, koska kysyntä kuitenkin kasvaa voimakkaasti.

 

Paha deflaatio puolestaan aiheutuu kysynnän puutteesta: kuluttajat mieluummin säästävät rahansa ja odottavat edullisempia hintoja, sen sijaan että ostaisivat tuotteita. Tällaisissa olosuhteissa lievänäkin alkanut taantuma muuttuu helposti lamaksi, mistä on vaikea päästä pois. Näin on käynyt Japanissa.

 

Täytyy kuitenkin muistaa, että nykyistä hyvin alhaista inflaatiota, tai deflaatiota selittää esimerkiksi energian, erityisesti öljyn, hintojen voimakas alentuminen. Se on kuitenkin hyvää deflaatiota, vaikka toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty.

 

Öljyn hinnan alentuminen on mahdollistunut teknologian kehityksen (liuskeöljy) myötä, kun yhä useampi pystyy tuottamaan öljyä, jolloin sen tarjonta on kasvanut ja muutaman tuottajan muodostama kartelli käytännössä hajonnut. Alentuneen hinnan hyödyt tulevat suoraan kuluttajille ja niiden hyödykkeiden tuottajille, joihin öljystä säästyneet rahat käytetään.

 

Nyt siis kuitenkin pahan deflaation pelossa EKP on lopulta ryhtynyt sanoista tekoihin. Onko se talouden kannalta jo myöhäistä vai ei, jää nähtäväksi, mutta sijoittajan lähiajan näkymiä se ainakin kirkastaa.

 

Tämä juttu on julkaistu Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha -lehdessä. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän sijoitusalan aikakauslehden saat liittymällä Osakesäästäjien jäseneksi tämän linkin kautta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Onko mielestänne se hyvä asia, jos tämä EKP:n velkakirjaosto lisää vain sijoituksia pörssiin ja muihin sijoitustuotteisiin ja aikaansaa näin siellä kurssien nousua ?
Kysyntää varmaan saisi piristettyä, jos ihmisillä olisi enemmän tuloja, joita saisimme esim. työllisyyttä lisäävillä investoinneilla infra hankkeisiin tai korjausrakentamiseen jossa meillä ymmärtääkseni on paljon ns. korjausvelkaa. Harvoin nämä pienituloiset ovat niitä osakesäästäjiä joiden kaikki rahat jo muutenkin kuluvat kulutukseen.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Edellinen kirjoittaja osui naulan kantaan. Meillä todellakin on kysyntälama mutta se ei johdu mistään muusta kuin kuristavasta säästämisen jumaloinnista.

Valtion velkaantumista käytetään tässä asiassa keppihevosena.

Koskaan ei kuitenkaan vaivauduta kertomaan miksi maailmassa ei ole yhtään velatonta valtiota.

Toimituksen poiminnat