*

Timo Rothovius

Elvyttää vai ei – kas siinä pulma

Viime aikojen kiihkein talouspoliittinen keskustelu on käyty talouden elvytyksen tiimoilta. Elvytyksen tarkoitus on lisätä kansantalouden kysyntää ja sitä kautta kääntää laskusuhdanne noususuhdanteeksi, tai ainakin lieventää laskusuhdannetta.

Elvytys voidaan toteuttaa joko rahapoliittisin keinoin, eli rahan tarjontaa lisäämällä ja sitä kautta korkotasoa alentamalla, tai finanssipoliittisin keinoin, eli valtion menoja tietoisesti kasvattamalla joko menoja lisäämällä tai verotusta alentamalla.

Taloustiede ei ole eksakti tiede siten kuin esimerkiksi matematiikka, joten kysymystä elvytyksen hyödyllisyydestä ei voida todistaa suuntaan tai toiseen. On kaksi koulukuntaa, joista toinen kannattaa elvytystä ja toinen ei.

Kukaan ei toki kiistä, etteikö elvytys kiihdyttäisi kansantalouden kasvua. Jos jostain ”ulkopuolelta” tulee talouteen ylimääräinen kysyntäpiikki, niin tietenkin talous kasvaa. Kysymys onkin siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Elvytyksen kannattajat väittävät, että se maksaa itse itsensä, eli suurempi kansantuote ja alentuneet sosiaalikulut lisäävät verotuloja niin paljon, että sillä voidaan maksaa lainat takaisin korkoineen. Toki voidaan kysyä kieli enemmän tai vähemmän poskessa, että jos tämä toimisi, niin eikö Kreikan pitäisi olla maailman vaurain valtio?

Samalla kun puhutaan elvyttämisestä, täytyy miettiä mihin on varaa ja mihin ei. Siis onko meidän mahdollista velkaantua lisää vai ei. Vaikka tilanteemme on sikäli hyvä, että valtion laina suhteessa bruttokansantuotteeseen on vielä kohtuullinen, se kasvaa koko ajan kovaa vauhtia. Raja tulee jossain vastaan, eikä sitä kannata liian innokkaasti lähteä testaamaan.

Niinpä on puhuttu paljon myös leikkauksista, jotka ovat tavallaan negatiivista elvytystä. Niiden tarpeellisuudesta oltiin vaalikeskusteluissa yllättävänkin yksimielisiä yli puoluekentän. Leikkausten avulla vähennetään valtion menoja, mutta vielä tärkeämpää on pyrkiä niiden avulla toiminnan tehostamiseen.

Täytyy muistaa, että Suomi osallistuu jo nyt poikkeuksellisen voimakkaaseen Euroopan laajuiseen rahapoliittiseen elvytykseen keskuspankkien vetäminä. Edelleen on muistettava, että finanssipoliittinen, kohdentamaton elvytys Suomen tapaisessa pienessä taloudessa valuu suurelta osin ulkomaille.

Suomen on kuitenkin mahdollista, ja jopa suotavaa harjoittaa myös finanssipoliittista elvytystä, mutta vain jos se kohdennetaan oikein.  Nyt olisi tärkeää saada teollisuutemme kapasiteetti täyskäyttöön ja vienti vetämään.

Elvytys täytyykin kohdistaa esimerkiksi työnantajien sivukulujen leikkaamiseen, mikä parantaa sekä vientiä että työllisyyttä, molemmat taloutemme kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita. Eikä jälkimmäisen oleellista roolia syrjäytymisen ehkäisyssä liene tarpeen edes mainita.

 

Tämä juttu on julkaistu Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha -lehdessä. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän sijoitusalan aikakauslehden saat liittymällä Osakesäästäjien jäseneksi tämän linkin kautta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suomen talouden kuntoonsaattamiseen on vain yksi keino:

Oma raha ja keskuspankkirahoitus.

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola
Kokoomus
http://jormajaakkola.fi/Valtiopetokset%20Suomessa

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

no tietty noi nyt ois se järkevä keino mut siihen ei o mahdollisuuksia ennen kuin saksa romahtaa. sen jälkee romahtaa euro.

tietty on kahdenlaisia kapitalisteja. säästäväisiä ja marxin kuvaamia vahvoja jotka lama aikana kamivat muiden pääoman. oletetaan toi joensuun suvantosilta. se pitäs korjaa heti. tai ois pitänyt jo viis vuotta sitten. eristeet on sökönä.

oletetaan että korjaaminen maksaa tämän päivän hinnoilla 2 milj, uuden rakentaminen 10 milj.

kun se nousukausi joskus alkaa, korjaaminen maksaa 4, uusi 20.

elikkä vaikea kysymys: korko nolla, hinta nyt 2, 5 vuoden kuluttua 20, hankinta on pakko tehdä. jos oisin ekonomi, osaisin laskea, kun oon pelkkä kommari, en kykene asiaa selvittää.

entäs jos valtio rakentaa pyramidin velaksi? tuhlaa 100 ostaen raksaliikkeeltä pyramidin. firma kahmii voittoa 10, maksaa liksoja 90. veroaste on 50%
=> valtio saa 100e pyramidin, firma 100e liikavaihdon, valtio 50e verotuloja. 50e menee paikallisen pubin kassaan. josta maksetaan veroja 50%, eli 25e. pubin pitäjä tallettaa rahat arkkuun.
= verotulot 75 euroa, työpalkat 150 eurolla eli bkt nousi 150e

25 e nettovelkaantuminen toi 150 e bkt:n

;)

tossa sivukulujen karsimisessa oot oikeessa. firman palkkakulut 1000 e palkasta joka jo sisätää lomarahat:
http://rakennusliitto.fi/tyontekija/tyossa-rakennu...

Työeläkemaksu (Elo) 19.00% 190.00 €
SOTU-maksu 2.08% 20.80 €
Työttömyysvakuutusmaksu 0.80% 8.00 €
=218.80

elikkä laskutus
1000 - brutto
218 - sotu
292,512 - alv
= 1510

jos alv poistus, helpottas paljon

Jouni Peltoniemi

"Nyt olisi tärkeää saada teollisuutemme kapasiteetti täyskäyttöön ja vienti vetämään."

Suomen olisi tärkeä saada työvoiman kapasiteetti täyskäyttöön. Muut ongelmat ratkeaakin sen jälkeen paljon helpommin. Tämän voi tehdä myös kotimaisella kysynnällä. Viennin palvominen pelaa vain pienten rahapiirien pussiin.

Mutta ilman omaa rahaa tähän ei päästä, kuten JJ edellä toteaa. Hyödyt kaikista säästöistä ja tempuista valuvat tasaisesti koko valuutta-alueelle, mutta haitat jää Suomeen. EKP:n elvytys-yritys jäi suutariksi, eikä sieltä enempää apua saa ellei kokonaan kirjata sääntöjä uusiksi, mikä ei tapahdu, kuin pakon edessä muutaman maan ensiksi erottua ja loppujenkin suunnitellessa.

Joka tapauksessa, velkaantuminenkin parempi vaihtoehto kuin työttömyys.

Kai Schleutker

Työllistetään vaikka 200.000 ihmistä virastoihin/siivoamaan katuja/metsätöihin valtion metsiin. Auttaa lyhyellä tähtäimellä, mutta pidemmällä tähtäimellä vaje sen kun kasvaa. Eikö ?
Siksi tarvitsemme sitä vientiä. Ja mitä enemmän jalostusarvoa, sitä enemmän mahdollisuuksia tarjota niitä töitä. Kestävästi. Helpot hokkuspokkus-temput on kokeiltu.

Jouni Peltoniemi

Ei.

Vientiä tarvitaan siksi, että voidaan tuoda.
Kestävässä taloudessa nämä ovat aina tasapainossa.
On aivan perverssiä ja epäeettistä, että saadaksemme palkattua 200 000 ihmistä rakentamaan ja hoitamaan Suomea, meidän pitää pakottaa muut maat velkaantumaan tämän edestä, tai tekemään moninkertaisen määrän ylimääräistä työtä ulkomaan hyväksi.

Velkaantumisongelma johtuu siitä, että raha=velka, ja ainoa mahdollisuus lisätä rahan määrää on että joku ottaa velkaa. Pysäytä velkaantuminen, ja talouskasvu sakkaa heti.

Euron ongelma on, että se mahdollistaa moraalikatotoimintaa, minä otan velan, sinä maksat. Vahvin voittaa aina, mutta tässä pakassa on hyvin monta xx-pekkaa kaikille heikommille.

Eli mikäli haluamme pysyä kasvussa mukana, mutta emme hyväksy ryöstöpolitiikkaa, meidän tulee palata omaan valuuttaan ja keskuspankkirahoitukseen, josta se 200 000 ihmisen palkka sitten revitään.

Mutta niin kauan kuin eurossa toimimme, meidän on pelattava näillä säännöillä ja otettava vuodesta toiseen lisää velkaa. Jo nyt olemme eurokeskiarvoon nähden alivelkaantuneita=vapaamatkustajia tai vararikkoisia.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #12

Jouni, ota yhteyttä. Ks profiilini.

Käyttäjän KristinaKalliojarvi kuva
Kristiina Kalliojärvi

Ja jotta tuo saadaan, on lähdettävä EU:sta. Niin pian kuin mahdollista, mieluiten jo eilen. Niin kauan kuin meillä on vielä jotain mitä pelastaa.

Miten muka taloutemme voitaisiin saada kuntoon, kun talouden päätäntävalta on pois meidän omista käsistämme. Puhumattakaan siitä, että miljardeittain tuemme EUroopam pankkiirien ja finassipelureiden pyramidihuijausta (ja eivätköhän siitä sivussa hyödy EU-virkamiehet, siinä missä tämä meidän oma puoluemafiammekin. Sillä eivät kai he näin tyhmiä ole vahingossa -ja ilmaiseksi?)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ensinnäkin, kansantaloustiede on nimenomaan eksakti tiede.

Toiseksi, matematiikka ei ole tiedettä ylipäätään.

Kun Osakesäästäjien johtohahmolla on näin hämärä käsitys titeestä ja kansantaloustieteen perusteista, ja hän silti esittää toimia kansantaouteen, ei ole ihme, että asiat ovat hunninolla - blogisti nimittäin on samoilla linjoilla kuin muutkin talouspäättäjämme, kataiset, urpilaiset jne. Tullokset puhuvat puolestaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Joo, kyllä kansantaloustiede on tiedettä. Siinä on vain yksi ja ihan perustavaa laatua oleva heikkous. Kansantaloustieteellä ei voi tutkia muuta kuin menneitä eli jälkikäteen selvittää, mitä tapahtui tuon tämän talouspoliittisen päätöksen seurauksena koski se sitten palkkoja, sosiaalietuuksia tai rahan hintaa.

Kansantaloustieteellä ei voi ennustaa oikeastaan mitään. Sillä voidaan vain todistella, että kun silloin tehtiin tuollainen päätös, siitä seurasi tätä tai tuota. Päättäjien ongelmana on tehdä oikeita tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä, mutta päätöksiä tehdessään he voivat nojautua vain arvailuihin ja aina päätös on jonkun ryhmän kannalta väärä.

Matematiikasta lienee paras määritelmä on, että se on erilaisten sovittujen suureiden käsittelyä sovitussa järjestyksessä. Sitä ovat tarkasti esimerkiksi rakennusten ja niiden rakenteiden lujuuslaskelmat. Heikkoutensa on siinäkin.

Laskelmat antavat luotettavan tuloksen vain siinä tapauksessa, että toteutuksessa materiaalit ovat juuri niitä, mitä laskelmien perusteena on käytetty. Kokemuksesta tiedämme, ettei esimerkiksi teräksen rakenne ole aina sama. Niinpä lopputulos heittää poikkeaman verran, vaikka se sinällään on oikein laskettu.

ulf fallenius

Suomi on ikuinen kriisimaa niin kauan kuin oma päätäntävalta on Brysselissä. Eu ja euro kiusaa ja Suomi ajelee kuin ajopuu ilman suuntaa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"...Elvytyksen kannattajat väittävät, että se maksaa itse itsensä, eli suurempi kansantuote ja alentuneet sosiaalikulut lisäävät verotuloja niin paljon, että sillä voidaan maksaa lainat takaisin korkoineen. Toki voidaan kysyä kieli enemmän tai vähemmän poskessa, että jos tämä toimisi, niin eikö Kreikan pitäisi olla maailman vaurain valtio?..."

Kreikkaan on tosiaankin pumpattu paljon rahaa velan kautta. Valitettavasti Emu:ssa raha ei välttämättä pysy siellä missä velka (eli raha) on tehty, toisin kuin kansallisilla valuutoilla. Emussa raha voi karata rajojen yli (Emun sisällä) pois talouden transaktioita välittämästä.

Toisaalta raha ei merkitse vaurautta, vaan se mitä tehdään reaalitaloudessa tuotteita ja palveluita tuottaa vaurauden. Rahaa voi olla vaikka kuinka paljon samalla kun reaalitaloudessa tehdään elämän kannalta hyödyttömiä tai huonoja asioita. Symboolitaloutta (rahaa) ja reaalitaloutta ei pidä sotkea keskenään, raha on vain luottamuksen väline. Likvidiä rahaa kuitenkin tarvitaan aina riittävästi talouden toimeliaisuuden aikaansaamiseksi.

Toisaalta ei ole olemassa universaalia syytä miksi valtion pitäisi maksaa velkansa. Koskaanhan valtiot eivät ole maksaneet velkojaan, ja miksi pitäisi. Emu:ssa valtio maksaa korot yksityisille pankkien omistajille, mikä on ongelma. Suvereenit maat maksavat korot itselleen keskuspankin kautta.

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

Kreikkaan nyt vähän huono verrata, kun siellä korot on ollu kymmentä ja kymmeniä prosentteja ja täällä olis nyt miinusta.
Lisäksi ei voi puhua elvytyksestä, jos annetaan konkurssikypäsälle yksityiselle pankille rahaa.
Islannissa tehtiin elvytystä, eli turvattiin palvelut, jotta elämisen edellytykset pysyivät pystyssä ja ostovoima säilyi, kun ryöstäjä pankit ja sijoittajat ei pöllinyt ihmisten rahoja, millä pyörittää taloutta. Eikä myöskään pöllitty ihmisten rahoja varsinkaan siihen, että annetaan ne jollekin ulkomaalaiselle pankille, kuten meillä eu-suomessa on tapana tehdä.
Silläkin on hieman merkitystä, että ottaako sen lainan ulkomailta vai olisiko oma valuutta ja keskuspankki, mistä sen ottaa. Ja pakollisiin korjausvelkojen poistoon sitä vois luoda jossain määrin enempikin.
Työnantan sivukulujen pienentäminen on hyvä asia ja muutenkin tuon työn tekemisen ja palkkaamisen helpotustoimet on hyviä, mutta ei ne ihan nopeeta ala pureen, kun pitää kuitenkin ensin olla sitä työtä mihin palkata.
Lisäksi ne ei poista tätä nykyisen talousmallin mahdottomuutta, joka perustuu ikuiseen kasvuun
Voin kertoa, että sitä ei ole tapahtunut, eikä tule tapahtumaan, vaikka työnantajalle maksettas valtion pussista 2 euroo, jos maksaa jollekin palkkaa euron.

ulf fallenius

Summarum kaikki lähtee kysynnästä,muu seuraa perässä.10% kokonaisveron lasku olisi paikallaan elvytyksenä.

Osmo Putkonen

Elvytyskeinona suoraan 1970/80-luvulta, jolloin sen käytöstä ruvettiin luopumaan, suosittaisin myönnettäväksi elinkeinotukia vain työllistämisehtoisesti. Tuosta rahanjakeluperiaatteesta luovuttuaan Suomi pääsi hyvään eurooppalaiseen seuraan 6-10%:n työttömyyslukuihin aiempien 1%:n kieppeillä pyörineen työttömyyden sijaan. Eu:kilpailusäännöksiin ja markkinahäiriöihin. viittaaville kitisijöille pitää vain todeta elinkeinotuilla olevan yleensä sellaisia vaikutuksia ja sillä hyvä. Ja jos työllistämisehtoa ei sovi käyttää, niin silloin sopii kyllä harkita ko. tuista luopumista kun niistä ei työllisyyden ja verojen kertymisen kannalta ole kumminkaan mitään hyötyä. Eikä muuten kuluttajankaan kannalta, kun kuluttajalle tarkoitetut tosiasialliset elinkeinotuet tyyppiä kotitalousvähennys tms. menee, on mennyt hintoihin.

Toimituksen poiminnat