*

Timo Rothovius

Osakemarkkinat korkealla – kupla vai ei?

Markkinoilla kuplasta puhutaan usein silloin, kun hinnat ovat ensin nousseet lyhyessä ajassa korkealle ja laskevat sieltä sitten nopeasti alas. Esimerkkinä käytetään usein vuosituhannen vaihteen teknokuplaa.

Miksi sitten vuoden 2008-09 finanssikriisiin liittyneestä osakehintojen romahduksesta ei puhuta kuplan puhkeamisena? Erona ovat arvostustasot. Ennen vuosituhannen vaihdetta teknologiayhtiöihin kohdistuneet odotukset olivat niin kovia, että arvostustasot olivat päätähuimaavia. Monet yritykset eivät olleet tehneet koko olemassaolonsa aikana yhtään voitollista tilinpäätöstä!

Teknokuplaa on jälkeenpäin selitetty monella tavalla, joista yksi perustuu ns. rationaaliseen kuplateoriaan. Sen mukaan sijoittajat kyllä ymmärsivät, että yritykset eivät koskaan voi tuottaa osakkeen hintaa vastaavaa kassavirtaa, mutta osakkeista kannatti silti maksaa pyydetty hinta, koska joku toinen olisi tulevaisuudessa valmis maksamaan niistä vieläkin enemmän.

Vuoden 2007 osakemarkkinahuippua ei yleensä kuvata kuplaksi. Päinvastoin, markkinat oli kohtuullisesti hinnoiteltu millä tahansa mittarilla, kuten PE-luvulla (osakkeen hinta jaettuna osakekohtaisella tuloksessa) tai osinkotuotolla.

Tuolloin kuplaa kyllä rakennettiin velkamarkkinoilla Yhdysvalloissa, kun asuntolainoja myönnettiin ihmisille, joilla ei ollut mitään mahdollisuuksia maksaa niitä takaisin omilla tuloillaan. Eli kaikki laskettiin sen varaan, että asunto voidaan myydä tulevaisuudessa vielä korkeammalla hinnalla.

Kuplan puhkeaminen velkamarkkinoilla aiheutti suuria ongelmia suurille pankeille ja sitä kautta koko kansantalouteen, mikä sitten näkyi myös osakemarkkinoilla hintojen romahtamisena vuonna 2009. Tuolloin voidaan jopa puhua negatiivisesta kuplasta, mikä ei johtunut niin paljon odotusten romahtamisesta vaan ennen kaikkea suurten sijoittajien pakkomyynneistä: kaikista riskikohteista oli luovuttava vaikka niiden tuotto-odutukset olisivat olleet kuinka hyviä tahansa. Se olikin loistavaa aikaa meille yksityissijoittajille.

Nyt eletään tilanteessa, jossa osakkeiden hinnat ovat nousseet monta vuotta, ja erityisen voimakkaasti kuluvan vuoden alussa. Osin tämä johtuu mainitusta negatiivisesta kuplasta ja paluusta normaalitasolle, mutta ei kokonaan. Nyt onkin taas herännyt uudestaan puhetta kuplasta.

Tällainen puhe on tervetullutta sikäli, että se on jo itsessään omiaan estämään uuden kuplan syntymistä. Osa sijoittajista pelästyy, mikä johtaa hintojen laskuun, niin kuin nyt keväällä on nähty.

Jos tarkastellaan Suomen osakemarkkinoita ja niiden tasoa vastaavia odotuksia, ei mielestäni kuplaa ole tällä hetkellä olemassa. Jotkin tunnusluvut, esimerkiksi PE-luvut ovat kyllä historiallisessa tarkastelussa korkeahkoja, mutta siihenkin on syynsä.

Tärkein syy lienee korkotasossa, joka on käytännössä nollassa. Osakkeen hinta on kaikkien siitä saatavien kassavirtojen nykyarvo, eli kaikkien osinko- ja myyntitulojen arvo tämän päivän rahassa mitattuna. On helppo laskea, että tuottovaatimuksen laskiessa esimerkiksi seitsemästä prosentista viiteen, osake jonka PE-luku oli 14 onkin koron laskun jälkeen 20, jos kaikki muut tekijät pysyvät ennallaan.

Hieman yksinkertaistettuna, sijoittaja voi siis odottaa osakkeista nyt samaa reaalituottoa kuin vielä muutama vuosi sitten, vaikka PE-luku onkin nyt huomattavasti aiempaa korkeampi!  

Eivät korot tietenkään ikuisesti pysy alhaalla. PE-luvutkin laskevat jossain vaiheessa lähemmäksi tuota alempaa lukua, mutta muutos ei välttämättä tapahdu hintojen alenemisen, vaan voittojen kasvun kautta. Korkoja kun lähdetään nostamaan vasta kun talous lähtee vetämään, jolloin myös yritysten voitot kasvavat.  

Sijoittaminen ei ole mitään rakettitiedettä. On hyvä muistaa, että maailman ehkä kaikkien aikojen arvostetuin tiedemies, Sir Isaac Newton, hävisi ison kasan rahaa ns. Etelämeren kuplassa, mikä saikin hänet toteamaan: ”Osaan laskea tähtien liikeradat, mutta en ihmisten typeryyttä”.

Voinee tulkita siten, että kuka tahansa pystyy pelkkää maalaisjärkeä käyttämällä tekemään hyviä sijoituksia. Hyvä lähtökohta on miettiä, pystyykö yritys ansaitsemaan tulevaisuudessa niin paljon, että sen osakkeesta kannattaa maksaa pyydetty hinta.

Sijoituspäätösten perustaminen sille toiveelle, että joku maksaa osakkeesta hetken päästä vielä enemmän, eli hintaspekulaatio, muistuttaa pyramidipeliä. Siinä leikissä eivät pyramidin pohjalla olevat pärjää.

 

Tämä juttu on julkaistu Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha -lehdessä. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän sijoitusalan aikakauslehden saat liittymällä Osakesäästäjien jäseneksi tämän linkin kautta.

 

   

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Sir Isaac Newton, hävisi ison kasan rahaa ns. Etelämeren kuplassa, mikä saikin hänet toteamaan: ”Osaan laskea tähtien liikeradat, mutta en ihmisten typeryyttä”."

"Voinee tulkita siten, että kuka tahansa pystyy pelkkää maalaisjärkeä käyttämällä tekemään hyviä sijoituksia."

Iisac Newtonilla ei sitten ollut sitä maalaisjärkeä, sinun tulkintasi mukaan.

Ilmeisesti maalaisjärki on sitten sitä että ymmärtää ihmisten, tässä tapauksessa sijoittajien, typeryyden ja pystyy laskemaan miten se typeryys tulee ilmenemään tulevaisuudessa.

Vaikeaa se on jos on liikaa rahaa, aina se on niin ollut, niin myös nyt. Helpointa olisi käyttää heti kaikki rahansa.

Mutta olisihan sekin toki mukava harrastus yrittää kasvattaa pelimerkkikasaansa, vaikka eihän sitä koskaan tule tarvitsemaan mihinkään, kun se alkusijoituspääomakin on aina ylimäärästä.

Pitkällä tähtäimellä, jos onnistuu hajautuksessa, osakesijoitusten tuotto on aina parempi kuin pankkitalletusten tuotto. Lyhyellä tähtäimellä se onkin sitten tuurista kiinni miten käy, voi voittaa ja voi myös hävitä.

Nyt voisi kuvitella että pitkästä aikaa voisi sijoittaa vaikka Suomeen, kun Sipilä on alkanut hyvin vakuuttavasti panemaan Suomea kuntoon. Toki voi olla niinkin että tässä on jo myöhässä ja Sipilä- lisä on jo hinnoissa mukana ja se on toteutunut alkuvuoden hurjana nousuna.

Miten lie euro- ja dollarisijoitusten suhteen tänä päivänä?
Kun EKP painaa rahaa, euron pitäisi heiketä ja dollarin vahvistua, mutta toisaalta tämä vaikuttaa sekä dollarimaiden että euromaiden kilpailukykyyn päinvastaisessa järjestyksessä. Mistä sen sitten tietää kumpi on parempi sijoituskohde, dollari vai euro.

Viisainta olisi sijoittaa koko maailmaan sijoittaviin osakerahastoihin, se toisi tasaista tuottoa, elleivät meklarit veisi osaa voitosta päältä pois.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Indeksejä seuraavat rahastot ovat erittäin edullisia, toisinaan jopa ilmaisia. Esimerkiksi Nordnet (pahoittelen mainostusta) tarjoaa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan indeksirahastoja ilman mitään palkkioita.

Toimituksen poiminnat