*

Timo Rothovius

Onnea uudelle hallitukselle

Onnea uudelle hallitukselle. Sitä nimittäin tarvitaan, ja paljon. Taloustilanne Euroopassa näyttää edelleen niin heikolta, että vetoapua Suomen talouteen ei ole vieläkään riittävästi luvassa.

Ensimmäistä kertaa hyvin pitkään aikaan hallituksen vetäjäksi on noussut henkilö politiikan ulkopuolelta. On erittäin mielenkiintoista nähdä, miten politiikka tai politiikan teko muuttuu, vai muuttuuko se mitenkään. Toivossa eletään.

Juha Sipilällä on pitkä kokemus yritysmaailmasta. Siellä toimintatavat ovat erilaiset kuin politiikassa. Tavallaan yrityspuolella on helpompaa, koska tavoitteet ovat yksinkertaisemmat ja selkeämmät, ja eri asioita voidaan helposti arvioida yhteismitallisesti rahan avulla. Toisaalta vaikeampaa, koska kaikki raha on itse ansaittava!

Sipilän otteet ovatkin toistaiseksi olleet eri maailmasta kuin edellisillä hallituksilla. On ollut selkeät tavoitteet ja aikataulut, ja neuvottelu- eli hallituskumppanien määrää on rajoitettu siten, että aikataulut myös pitävät.

Toisaalta Sipilä on jo omaksunut jotain myös politiikan maailmasta. Vaalilupaukset ovat näköjään edelleenkin pelkkää sanahelinää, jotka voidaan heti vaalien jälkeen unohtaa.  Sääli, sillä tältä osin politiikassa olisi paljon parantamisen varaa. Se näkyisi ennen pitkää myös poliitikkojen arvostuksessa sekä tulevien vaalien tuloksissa.

Ennen vaaleja kaikki kolme hallituskumppania puhuivat paljon pienten osinkojen, tuhannesta viiteentuhanteen euroa, verovapauden puolesta. Nyt hallitus on ilmoittanut selvittävänsä viidensadan euron vähennysmahdollisuutta. Koulutus ja tutkimus oli kaikilla hallituspuolueilla asia, josta ei missään nimessä leikata. Niin vain sinnekin tulee isot leikkaukset. Viron veromallin selvittämistä kaikki kannattivat, nyt sekin on unohtunut.

Otetaan nyt vaikka tuo viimeksi mainittu. Viron veromallissa yritys maksaa kaikki omistajalle lankeavat verot, joten Suomen kaltaista osinkojen kahdenkertaista verotusta ei ole. Viro toteuttaa mallia siten, että yritykseen jätetyn voiton verokanta on 0, ja ulos jaettavan 21 prosenttia.

On väitetty, että mallia ei voida soveltaa Suomeen, koska nollatasoinen yritysverokanta ei kelpaa EU-kumppaneille. Verokanta ei kuitenkaan ole mikään malli, vaan verokanta kertoo kuinka paljon verotetaan, malli kertoo sen miten veroa kannetaan.

Viron veromallia voitaisiin Suomessa toteuttaa helposti esimerkiksi verokannoilla 15 ja 30. Tämä tarkoittaisi sitä, että yritykseen jätetyt voitot verotetaan 15 prosentin mukaan, ja ulos jaettavat voitot 30 prosentin mukaan. Luonnollisestikaan, Viron mallin mukaisesti, osingon saaja ei maksaisi veroa enää toiseen kertaan.

Näin yritykseen sijoittava maksaisi voitoista saman 30 prosenttia veroa kuin esimerkiksi asuntoihin tai joukkovelkakirjalainoihin sijoittavat. Itse asiassa verotuksessa pitäisi mieluummin suosia oman pääoman ehtoista rahoitusta, onhan siinä riski paljon suurempi ja myös hyödyt yhteiskunnalle suuremmat. Lisäksi, jos tarkastellaan asiaa verottajan näkökulmasta, täytyy muistaa, että yritys saa vähentää vieraan pääoman kustannuksen omassa verotuksessaan!

Kapitalisaatiosopimusten arvo on noussut lyhyessä ajassa käytännössä nollasta kymmeneen miljardiin euroon, ja sijoitusrahastoissa on vielä kymmenkertainen määrä rahaa. Nämä ovat siis pääomaverotuksen ulkopuolella. Kaikkien sijoittajien yhdenvertainen verottaminen mahdollistaisi alhaiset verokannat ilman että verotuloista tarvitsee tinkiä.

Viron veromallia vastustavat lähinnä palveluntarjoajat ja verokonsultit. Siihen heillä on oikeus, mutta myös ilmeinen kannuste. Suomen tilanne näyttää kuitenkin nyt niin huonolta, että hallituksen on selvitettävä eri vaihtoehdot. Välittömien verovaikutusten lisäksi on huomioitava erityisesti ratkaisujen vaikutukset tulevaan talouskasvuun ja työllisyyteen.

 

Tämä juttu on julkaistu Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha -lehdessä. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän sijoitusalan aikakauslehden saat liittymällä Osakesäästäjien jäseneksi tämän linkin kautta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"Ennen vaaleja kaikki kolme hallituskumppania puhuivat paljon pienten osinkojen, tuhannesta viiteentuhanteen euroa, verovapauden puolesta."

Näinhän se oli. Keskustalla oli vaaliohjelmassaan täsmällinen luku, 1000 euroa. Niin taisi olla myös perussuomalaisilla ja kokoomus antoi ymmärtää samaa.

Se että täsmällisestä lupauksesta heti kättelyssä otetaan vähintään puolet pois, on sananmukaisesti petos. Tätä ei nyt voi selitellä myöskään kompromissilla.

Tällaiset petokset, olkoot kuinka pieniä tahansa, minä muistan vuosikaudet, useiden seuraavien vaalien yli. Kaikki muutkin puheet, myös vaalien jälkeen, menettävät uskottavuutensa.

* * *

Sari Lounasmeri ja Timo Rothovius näkevät (pien)sijoittamisen vain tuottonäkökulmasta. Näkökulmaa pitäisi laajentaa: mikä on niinsanottujen "sijoittajien" vaikutuksellinen rooli yhtiöissä ja taloudessa. Tänään pörssiyhtiöiden yhtiökokoukset ovat osin järkyttäviä näytelmiä. "Ehdotuksella ei ole läpimenomahdollisuutta", on laamanni Airaksisen vakiovastaus yhtiökokouksissa. Olli Rehn nosti esille henkilöstön osallisuuden työyhteisöissä; Rehnin mukaan osallisuus Suomessa on kaukana eurooppalaisesta tasosta. Osallisuutta on kysyttävä henkilöstön ohella myös "sijoittajien" kannalta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

En vieläkään käsitä, miksi verovalittajaitkuiikkojen täytyy jatkuvasti valehdella. Eikö totuus enää "vedä"?

Suomessa EI OLE "osinkojen kahdenkertaista verotusta". Eikä ole ollut. Jos olisi, osakeyhtiön maksamattomat verot voitaisiin periä osakkailta.

Ei voida.

Ja hyvä niin.

"Ken vaivojansa valittaa on vaivojensa vanki."
K. Kramsu

Juhani Kahela

Palkkatyöläisenä veroprosenttini oli nolla. Yhtään euroa en maksanut verottajan tilille.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Niinkuin se aikanaan sälytettiin työnantajan tehtäväksi koska työtekijän veromarkat tahtoivat hävitä.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

Älä Jouko taas jaksa. Onneksi laskentatoimen ja rahoituksen professori on Timo Rothovius etkä sinä. Ja näemmä hyvästä syystä.

Mikäli osinkojen verotus olisi yhdenkertaista, jaetut osingot vähennettäisiin yrityksen tuloksesta. Nehän ovat yhtiölle kulu siinä missä vaikkapa palkat ja vuokrat. Silloin veron osingosta maksaisi osingon saaja ja firma maksaisi veroa vain viivan alle jäävästä jakamattomasta voitosta - siitä aikuisten oikeasti yritystä rikastuttavasta tuloksesta.

Mutta toisin vain on, Papillon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Osinkojen verotus on nimenomaan yhdenkertaista. Osinko on osakkaan yrityksestä ulos ottama tuotto-osuus. Mikään pakko ei osinkoja ole jakaa. Sen sijaan on pakko maksaa palkat tehdystä työstä.

Osingot eivät ole yhtiön kulu, vaan toiminnan tulos. Ne ovat yhtiön toiminan tarkoitus. Toiminan tulos ei voi olla toiminnan kulu.

En osaa yhdistää verotusta perhosiin.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #6

"Osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa osakkailleen" (Osakeyhtiölaki 1:5§)

Jos voittoa suinkin voi tuottaa osakkaille jakamatta osinkoja, niin se on sopusoinnussa lain kanssa. Niinpä osinkojen tuottaminen ei tarkkaan ottaen ole yrityksen johtotähti sen enempää kuin valtion verotuottojen maksimointikaan.

Yhtiön toiminnan tuloksena syntyy palveluja ja tuotteita. Yhtiön tulos on edellä mainittujen myynnistä jäävä kate. Osingot eivät kuulu kumpaankaan kategoriaan. Ne eivät siis ole yrityksen toiminnan tulos, vaan yrityksestä ulospäin suuntautuvaa kassavirtaa, joka ei kirjanpidossa muutu tulokseksi pahalla tahdollakaan. Osingot eivät myöskään ole sidoksissa yhtiön tekemään voittoon tai tappioon, ei ole ennenkuulumatonta maksella osinkoja lainarahalla.

Vaikka verottaja - ja nähtävästi myös sinä - osingot firman tulokseksi luettekin, kyseessä on vain laskennallinen perversio, jolla ei ole yhtymäkohtaa reaalimaailmaan eikä riihikuivan rahan liikkeisiin.

Tätä nykyä veroa maksetaan ensimmäisen kerran yhtiöverona tuloksesta (johon lasketaan mukaan firmasta irtoava osinko) ja toiseen kertaan veron maksaa osingon saaja pääomaveron muodossa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #7

Esityksesi oli oikeaan osuva, johtopäätöstä lukuunottamatta:

"Tätä nykyä veroa maksetaan ensimmäisen kerran yhtiöverona tuloksesta (johon lasketaan mukaan firmasta irtoava osinko) ja toiseen kertaan veron maksaa osingon saaja pääomaveron muodossa."

Totet siis: "... ensimmäisen kerran yhtiöverona tuloksesta ... ja toiseen kertaan veron maksaa osingon saaja pääomaveron muodossa."

Tosiasiassa tuosta rahasta on jo maksettu vero siinä voimavarassa, jolla asiakas maksaa yrityksen tuotannosta. Ja sen jälkeen siitä maksetaan vero, kun osakkaat kuluttavat saamansa osingon; ensiksi ALV, sen jälkeen kulutuksen tuottaneen yrityksen yhtiöverona, osakkaiden osinkona jne. Myös tuon "toisen asteen yhtiön" työntekijät maksavat veroa voimavarasta jonka he saavat palkkana, rahana, josta on jo moneen kertaan maksettu vero, maksavat itse moneen kertaan jne..

Kuka maksaa veroa siis "ensimmäisenä"?

Kyse on voimavarojen, rahan, pääoman, lupausten jne. (kutsuttakoon sitä millä nimellä tahansa) kierrosta. Tämän takia, vaikka rahaa on liikenteessä vain hieman yli 10 miljardia, valtio kerää yli 50 miljardin verotulot - tuosta 10:stä miljardista. Ja yritykset tekevät samasta yli 160 mijardin tuotannon. SIMSALABIM!

Mitään "ensimmäistä kertaa" ei verotuksessa ole.

PS: Se "verottaja" olemme me itse, yhdessä. Yhteisvastuullisesti.

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen

Yrityksen omistajalleen tekemästä voitosta peritään yhteisövero ja pääomavero. Ennen kuin osinko saavuttaa omistajan tilin voitosta on peritty kahteen kertaan veroa.

Tyypillinen pörssiyhtiön maksama yhteisövero on 25 % ja pörssiyhtiön henkilöomistaja maksaa pääomaveroa 30 - 33 %. Näiden verojen yhteisvaikutus on noin 47 %.

Veroa menee osakkeita myydessä myös inflaation aiheuttamasta hinnanmuutoksesta. Jos omistajan tuoton ajatellaan jakautuvan 50 % osinkoihin ja 50 % arvonnousuun, niin reaalituotosta laskettuna omistajan verorasitus on noin 56 %

Kansantalouden kannalta yritysten omistamisen kaksinkertainen vero on järjetön:
- Suomalaisten pääomia pidetään poissa parhaiten tuottavasta omaisuuslajista, yrityksistä ja verotuksella suositaan korkosijoituksia ja kiinteistösijoittamista.
- Korkea pörssiyritysten omistamisen vero siirtää pörssiyhtiöiden omistusta ulkomaille ja Suomea kohti tytäryhtiötaloutta. Pääkonttoritoimintojen ja Suomestatehtävien alihankintojen määrä vähenee.
- Yritysten liiketoimintaa oppii yritysten osakkeita omistamalla. Nyt verotuksen kautta kehoitamme kansalaisia perehtymään korko- ja kiinteistösijoittamiseen

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mielenkiintoinen popularistinen, sanoisin populistinen, analyysi yrityksen veromekanismeista. Tarkastelkaamme tarkemmin, johdonmukaisesti:

"Yrityksen omistajalleen tekemästä voitosta peritään yhteisövero ja pääomavero. Ennen kuin osinko saavuttaa omistajan tilin voitosta on peritty kahteen kertaan veroa.

"Kahteen kertaan" on selkeästi harhaanjohtavaa. Jos verohenkilöä ei käsitellä itsenäisenä, on verovelvollinen määriteltävä, so. kuka taimikä maksaa madolliset perimättömät verot. Peritäänkö NOKIAn mahdollisesti maksamatta jääneet verot NOKIAn osakkailta? Ei.

Myös ajatus "kahteen kertaan" on harhaanjohtava siksi, ettei ole, jos verotusta ketjutetaan, mitään perustetta rajata sitä noin. Yirityksen asiakkaathan ovat jo maksaneet veronsa rahasta, jolla suorittavat hankintoja yrityksestä. Samoin yrityksen osakkaat maksavat edelleen esim. ALVia, autoveroa, jne, kulutuksestaan. Mihin loppuu ja mistä alkaa verotus? Kuka on se "ensimmäinen", joka maksaa veron vain kerran, verottamattomasta rahasta? No ei kukaan.

"Tyypillinen pörssiyhtiön maksama yhteisövero on 25 % ja pörssiyhtiön henkilöomistaja maksaa pääomaveroa 30 - 33 %. Näiden verojen yhteisvaikutus on noin 47 %."

Edellä esitetty koskee myös "yhteisvaikutusta".

"Veroa menee osakkeita myydessä myös inflaation aiheuttamasta hinnanmuutoksesta. Jos omistajan tuoton ajatellaan jakautuvan 50 % osinkoihin ja 50 % arvonnousuun, niin reaalituotosta laskettuna omistajan verorasitus on noin 56 %"

Tuotto on aronnousuna olemassa vain ja ainoastaan, jos osuus realisoidaan tai käytetään vakuutena. Olettamasi edellyttää arvonnousua. Se voi myös laskea. Seuraako siitä verohyvitys? Ei. Oletustasi ei siis voida tehdä. On myös tärkeää huomata, että inflaatiotekijän mukaan tuominen on tässä puhdasta veroppopulismia. Rahan arvon lasku, iflaatio, koskee veroeuroja tasan yhtäläisessä määrin kuin osinkojakin.

"Kansantalouden kannalta yritysten omistamisen kaksinkertainen vero on järjetön:"

"- Suomalaisten pääomia pidetään poissa parhaiten tuottavasta omaisuuslajista, yrityksistä ja verotuksella suositaan korkosijoituksia ja kiinteistösijoittamista."

Korkosijoituksia ei ole, jos rahalle ei ole kysyntää, so. niitä yrityksiä. Myös kiinteistösijoittaminen on sijoittamista. Ja kiinteistösijoittaminen yritystoimintana yritystoimintaa siinä kuin muukin yritystoiminta.

"- Yritysten liiketoimintaa oppii yritysten osakkeita omistamalla. Nyt verotuksen kautta kehoitamme kansalaisia perehtymään korko- ja kiinteistösijoittamiseen"

Palatkaamme vielä lopuksi tähän: "Tyypillinen pörssiyhtiön maksama yhteisövero on 25 % ja pörssiyhtiön henkilöomistaja maksaa pääomaveroa 30 - 33 %. Näiden verojen yhteisvaikutus on noin 47 %. "

Esitätkö siis, että

1) Olisi parempi, että koko 47 % verotettaisiin osakkaalta (tuloshan olisi verotukselliseti ja sijoituksellisesti sama, ero olisi psykologinen)?

2) Olisi parempi, että koko 47 % verotettaisiin yritykseltä (tuloshan olisi verotukselliseti ja sijoituksellisesti sama, ero olisi psykologinen)?

3) Yritysten verotusta kevennettäisiin ja julkisen vallan, meidän kaikkien kansalaisten siis yhdessä ja yhteisesti, yhteisvastuullisesti, yrityksille ja niiden osakkaille antamaa tukea leikattaisiin vastaavalla summalla?

Oleellista verokeskustelussa olisi muistaa kansantalouden, yhteiskunnan, ja yritystoiminnan ero. Kauppaoppi ei ole kansantaloustiedettä - yhteisekunta EI ole liikeyritys.

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen Vastaus kommenttiin #10

Ihmiset käyttäytyvät rationaalisesti ja arvioivat verojen jälkeistä tuottoa. Jos korkosijoituksia ja kiinteistöjä rasitetaan vain pääomaverolla ja yritysten omistamista yhteisö- ja pääomaverolla, se ohjaa ihmisten sijoituksia korkoihin ja kiinteistöihin.

Yhteiskunnan kannalta olisi parempi, jos pääomat kohdistuisivat parhaiten tuottavaan omaisuuteen eli yrityksiin. Kansantalouden kasvu ei ole vakio. Viisailla päätöksillä kasvuun voi vaikuttaa.

Ehdotus on että yhteisöveron ja pääomaveron yhteisvaikutus tuottaisi noin 30 % verorasituksen kaikelle omistamiselle. Tämän voisi toteuttaa noin 75 % huojennuksella yritysten omistajan pääomaveroon.

Kansantalous ja yritykset toimivat markkinataloudessa. Ne ovat eri asia. Mutta yritykset luovat kasvun ja tehokkuuden kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Siksi markkinatalouden dynamiikka on vahvasti huomioitava kun luodaan kehys ja säännöt, jossa yritykset ja ihmiset toimivat.

Sana VAHVASTI huomioitava johtuu globaalista kilpailusta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hieno ajatus tuo 75 % veroleikkaus pääomatuloille ja yhteisöverolle. Se tarkoittaisi euroissa noin 4 miljardin euron tulonvähennystä. Mitsä yritysten saamista tukimuodoista ja yritysten käyttämistä palveluista ajattelit, että summa pitäisi vähentää?

Mistä tempaisit tuon juuri 30 %?

Miksi "Kallen", joka on suomalainen tulonsaaja, tuloina saamaa euroa pitäisi verottaa eri perustein sen mukaan, onko kalle ollut palkkatyössä, löhönnyt sohvalla ja nauttinut osinkoja muiden tekemästä työstä ja/tai nauttinut sosiaalisista tulonsiirroista?

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen

Mistä tempaisit tuon juuri 30 %?

- 30 - 33 % on nykyinen pääomavero korko- ja kiinteistösijoituksille. Tässä haetaan neutraalia omistamisen verotusta.

75 % veroleikkaus pääomatuloille ja yhteisöverolle

- 75 % huojennus koskee vain yritysten omistajan pääomaveroa, ei yhteisöveroa

Se tarkoittaisi euroissa noin 4 miljardin euron tulonvähennystä. Mitsä yritysten saamista tukimuodoista ja yritysten käyttämistä palveluista ajattelit, että summa pitäisi vähentää?

- Dynaamiset vaikutukset hoitavat osan
- Osa tulisi veropohjan laajennuksesta, mm. yleishyödyllisten yhteisöjen pääomaverovapauden poistamisesta
- Yritystuista jotakin, mutta suurien säästöjen saaminen voi käytännössä vaikeaa. Esimerkiksi laivayhtiöiden on helppo vaihtaa maata.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tässä tuli taas mielenkiintoista kommentoitavaa ja kysyttävää. Juuri tällaista keskustelun pitää ollakin. Siis:

"Mistä tempaisit tuon juuri 30 %?

- 30 - 33 % on nykyinen pääomavero korko- ja kiinteistösijoituksille. Tässä haetaan neutraalia omistamisen verotusta."

50 % tai mikä tahansa muu olisi aivan yhtä neutraalia. Miksi siis juuri 30 %?

"- Dynaamiset vaikutukset hoitavat osan"

Tällä tarkoitat varmaan niitä "dynaamisia vaikutuksia", joilla perusteltiiin viimeisimpiä työnantajamaksujen alentamisia ja poistoja (KELA)? Montako "dynaamista" uutta työpaikkaa syntyi? Kuinka paljon nämä ajattelemasi "dynaamiset vaikutukset" olisivat, ja miten ne on laskettu? Missä laskelmat on perusteineen julkaistu?

"- Osa tulisi veropohjan laajennuksesta, mm. yleishyödyllisten yhteisöjen pääomaverovapauden poistamisesta"

Mitä yleishyödyllisiä yhteisöjä tarkoitat, ja miksi yleishyödyllisiä yhteisöjä pitäsi verottaa? Kuinka paljon tämä tuottaisi?

"- Yritystuista jotakin"

Mitkä? Kuka rahoittaisi loput veronalennuksen kuluista?

Kahdenkertaisesta verotuksesta jätit kokonaan kertomatta, millä perusteella ketju alkaa ja katkeaa. Voisitko kertoa?

Samoin jätit kertomatta, miksi "Kallen", joka on suomalainen tulonsaaja, tuloina saamaa euroa pitäisi verottaa eri perustein sen mukaan, onko kalle ollut palkkatyössä, löhönnyt sohvalla ja nauttinut osinkoja muiden tekemästä työstä ja/tai nauttinut sosiaalisista tulonsiirroista?

Voisitko valistaa viimemainitusta?

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen Vastaus kommenttiin #15

Tässä tuli taas mielenkiintoista kommentoitavaa ja kysyttävää. Juuri tällaista keskustelun pitää ollakin. Siis:

"Mistä tempaisit tuon juuri 30 %?

- 30 - 33 % on nykyinen pääomavero korko- ja kiinteistösijoituksille. Tässä haetaan neutraalia omistamisen verotusta."

50 % tai mikä tahansa muu olisi aivan yhtä neutraalia. Miksi siis juuri 30 %?

JOS YRITYKSIÄ VEROTETAAN LIIKAA, NE POISTUVAT SUOMESTA. JOS OMISTAMISTA VEROTETAAN LIIKAA, OMISTUS POISTUU SUOMESTA. JO NYT YLI 40 % SUOMEN PÖRSSIN OSAKKEISTA ON ULKOMAISESSA OMISTUKSESSA. KORKEALLA VEROTASOLLA SAAMME SUOMESTA TYTÄRYHTIÖTALOUDEN.

25 - 30 % VEROTASO ON LÄHELLÄ OPTIMIA.

"- Dynaamiset vaikutukset hoitavat osan"

Tällä tarkoitat varmaan niitä "dynaamisia vaikutuksia", joilla perusteltiiin viimeisimpiä työnantajamaksujen alentamisia ja poistoja (KELA)? Montako "dynaamista" uutta työpaikkaa syntyi? Kuinka paljon nämä ajattelemasi "dynaamiset vaikutukset" olisivat, ja miten ne on laskettu? Missä laskelmat on perusteineen julkaistu?

DYNAAMINEN VAIKUTUS OLISI ESIMERKIKSI JOS PUOLET TILEILLÄ OLEVASTA 80 MILJARDISTA SIIRTYISI OMISTAMAAN YRITYKSIÄ. ERO KESKIMÄÄRÄISEN 9 % NIMELLISTUOTON JA NOIN 0 % TUOTON VÄLILLÄ ON MELKOINEN. VARSINKIN KORKOAKOROLLE LASKETTUNA 50 VUODEN AIKANA.

YRITYKSET RAKENTAVAT LIIKETOIMINTAA ENEMMÄN 25 VUODEN KUIN 1 VUODEN JÄNTEELLÄ, JOTEN ON TURHA PUHUA DYNAAMISISTA VAIKUTUKSISTA NÄIN LYHYEN AJAN KULUESSA.

DYNAAMINEN VAIKUTUS VOI OLLA SE ETTÄ TULEVAN 20 VUODEN KULUESSA ONNISTUMME PITÄMÄÄN 50000 TYÖPAIKKAA SUOMESSA, JOTKA MUUTEN OLISIVAT LÄHTENEET POIS.

"- Osa tulisi veropohjan laajennuksesta, mm. yleishyödyllisten yhteisöjen pääomaverovapauden poistamisesta"

Mitä yleishyödyllisiä yhteisöjä tarkoitat, ja miksi yleishyödyllisiä yhteisöjä pitäsi verottaa? Kuinka paljon tämä tuottaisi?

KAIKKIA "YLEISHYÖDYLLISIÄ". YKSITYINEN RAHA ON MIELESTÄNI YLEISHYÖDYLLISEMPÄÄ, NÄLKÄISEMPÄÄ JA UUTTA LUOVEMPAA KUIN NIIN SANOTUT "YLEISHYÖDYLLISET".

"- Yritystuista jotakin"

Mitkä? Kuka rahoittaisi loput veronalennuksen kuluista?
VEROPOHJAA VOI LAAJENTAA MYÖS VEROTTAMALLA OMAN ASUNNON MYYNTIVOITTOA

Kahdenkertaisesta verotuksesta jätit kokonaan kertomatta, millä perusteella ketju alkaa ja katkeaa. Voisitko kertoa?
EN YMMÄRRÄ KYSYMYSTÄ

Samoin jätit kertomatta, miksi "Kallen", joka on suomalainen tulonsaaja, tuloina saamaa euroa pitäisi verottaa eri perustein sen mukaan, onko kalle ollut palkkatyössä, löhönnyt sohvalla ja nauttinut osinkoja muiden tekemästä työstä ja/tai nauttinut sosiaalisista tulonsiirroista?

PÄÄOMAVEROTUKSESSA PÄÄOMA ANSAITSEE TUOTTOA

TULOVEROTUKSESSA VEROTETAAN TYÖSTÄ SAATUA TULOA

OSINGOT JA MUIDEN TEKEMÄ TYÖ EIVÄT LIITY TOISIINSA.
- TYÖSTÄ MAKSETAAN TYÖN TEKIJÄLLE MARKKINAHINTA.
- OSINKO PERUSTUU LIIKETOIMINNAN ANSAINTAKYKYYN.

Voisitko valistaa viimemainitusta?

KANNATTAISI KESKITTYÄ ENEMMÄN SUOMEN JA SUOMALAISTEN VAURAUDEN KASVATTAMISEEN KUIN SEN JAKAMISEEN

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #16

"25 - 30 % VEROTASO ON LÄHELLÄ OPTIMIA."

Mihin tämä ajatus perustuu?

"DYNAAMINEN VAIKUTUS OLISI ESIMERKIKSI JOS PUOLET TILEILLÄ OLEVASTA 80 MILJARDISTA SIIRTYISI OMISTAMAAN YRITYKSIÄ. ERO KESKIMÄÄRÄISEN 9 % NIMELLISTUOTON JA NOIN 0 % TUOTON VÄLILLÄ ON MELKOINEN. VARSINKIN KORKOAKOROLLE LASKETTUNA 50 VUODEN AIKANA."

Rationaalisena pitämäsi suomalainen siis mieluummin tyytyy 0 % tuottoon kuin 9 % tuottoon josta maksaisi verot. Ei minusta kovinkaan rationaalista.

"DYNAAMINEN VAIKUTUS VOI OLLA SE ETTÄ TULEVAN 20 VUODEN KULUESSA ONNISTUMME PITÄMÄÄN 50000 TYÖPAIKKAA SUOMESSA, JOTKA MUUTEN OLISIVAT LÄHTENEET POIS"

..voi olla, että ehkä läntisivät... Ehkä hieman liikaa voivottelua yhteiskunnallisen päätöksenteon perustaksi.

"KAIKKIA "YLEISHYÖDYLLISIÄ". YKSITYINEN RAHA ON MIELESTÄNI YLEISHYÖDYLLISEMPÄÄ, NÄLKÄISEMPÄÄ JA UUTTA LUOVEMPAA KUIN NIIN SANOTUT "YLEISHYÖDYLLISET"."

Lastensairaalasäätiö siis verolle?

"- Yritystuista jotakin"
Kahdenkertaisesta verotuksesta jätit kokonaan kertomatta, millä perusteella ketju alkaa ja katkeaa. Voisitko kertoa?
EN YMMÄRRÄ KYSYMYSTÄ"

Tässä rautalangasta: "Myös ajatus "kahteen kertaan" on harhaanjohtava siksi, ettei ole, jos verotusta ketjutetaan, mitään perustetta rajata sitä noin. Yirityksen asiakkaathan ovat jo maksaneet veronsa rahasta, jolla suorittavat hankintoja yrityksestä. Samoin yrityksen osakkaat maksavat edelleen esim. ALVia, autoveroa, jne, kulutuksestaan. Mihin loppuu ja mistä alkaa verotus? Kuka on se "ensimmäinen", joka maksaa veron vain kerran, verottamattomasta rahasta?" http://timorothovius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1970...

Samoin jätit kertomatta, miksi "Kallen", joka on suomalainen tulonsaaja, tuloina saamaa euroa pitäisi verottaa eri perustein sen mukaan, onko kalle ollut palkkatyössä, löhönnyt sohvalla ja nauttinut osinkoja muiden tekemästä työstä ja/tai nauttinut sosiaalisista tulonsiirroista?

"PÄÄOMAVEROTUKSESSA PÄÄOMA ANSAITSEE TUOTTOA

TULOVEROTUKSESSA VEROTETAAN TYÖSTÄ SAATUA TULOA

OSINGOT JA MUIDEN TEKEMÄ TYÖ EIVÄT LIITY TOISIINSA.
- TYÖSTÄ MAKSETAAN TYÖN TEKIJÄLLE MARKKINAHINTA.
- OSINKO PERUSTUU LIIKETOIMINNAN ANSAINTAKYKYYN."

Tämä ei kerro, miksi Kallen eri lähteistä saamia tuloja pitäisi verottaa eri tavoin. Kertoisitko?

"KANNATTAISI KESKITTYÄ ENEMMÄN SUOMEN JA SUOMALAISTEN VAURAUDEN KASVATTAMISEEN KUIN SEN JAKAMISEEN"

On siis tärkeämpää, että ne, joilla on, saavat lisää sitä, mitä heillä on, kuin ettäpidetään huolta siitä, että jokaisella on edes jotain?

PS: Vaurauden jakaminen lisää automaattisesti vaurautta: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Toimituksen poiminnat